12 Premieres ja Häivä
Vuoden 2022 lopulla julkaisi levy-yhtiö Alba pianisti Ville Hautakankaan äänitteen nimeltä 12 Premieres. Levy sisältää mm. pianoteokseni Häivä. Helsingin Sanomien Jukka Isopuro kirjoitti tallenteesta hyvin positiivisesti.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009303231.html
Ville Hautakangas: 12 Premieres. Alba. 2 cd. ★★★★
"TASAVIREINEN piano tuntuu olevan uuden musiikin kentässä hieman syrjässä. Sellaisenaan se ei kykene vastaamaan kovin helposti nykyään pinnalla oleviin ilmiöihin, laajennettuihin soittotapoihin, murrettuihin sointiväreihin, portaattomasti liukuviin ääniin, mikrointervalleihin ja spektriharmonioihin.
Flyygelin kielten näppäily, puu- tai metalliosien koputtelu, koskettimiston sively kynsillä tai luottokortilla ovat laiha ja aika kömpelö lohtu.
Kielten preparointi eli erimuotoisten ja eri materiaaleista tehtyjen esineiden asettelu kielille saa aikaan jo monta kertaluokkaa jännittävämpiä sointeja. Laajamittainen preparointi on kuitenkin epäkäytännöllistä musiikin jatkuvuuden kannalta, koska sen rakentelu ja purku vie aikaa.
Pianon vahvuuksia ovat laaja ääniala, suuri dynamiikka, moniäänisyys ja esimerkiksi mahdollisuus isoihin klustereihin eli sävelkimppuihin.
TÄTÄ TAUSTAA VASTEN on kiinnostava kuulla, mitä jäi tamperelaisen pianistin Ville Hautakankaan haaviin hänen tilattuaan muutama vuosi sitten noin viiden minuutin mittaisen pianosävellyksen 12 säveltäjältä, jotka ovat Cecilia Damström, Ilari Laakso, Matilda Seppälä, Petri Nieminen, Roope Mäenpää, Paavo Korpijaakko, Janne Salmenkangas, Tuomas Turriago, Minna Leinonen, Henri Sokka, Jami Kianto ja Jonne Valtonen.
Useimpia säveltäjiä yhdistää Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) tai sen edeltäjissä saatu sävellyksen opetus ja erityisesti Jouni Kaipainen, vaikka kaikki ovat saaneet oppia muuallakin. Levyn säveltäjistä veteraani Ilari Laakso ideoi ja rakensi Kaipaisen kanssa Tampereelle korkeakoulutasoisen sävellyksenopetuksen.
ONKO OLEMASSA pirkanmaalaista sävellyskoulukuntaa? Noin puolessa pianokappaleista on sointiväriksi muuttuvia humisevia asteikkoja ja murtosointuja, raskasta ja massiivista jyskytystä tai säveltoistoa, pysähtyneisyyttä ja paljautta.
Huomion kiinnittää tasasointisuuden ja kolmisointujen välttely, mikä varmistetaan pippuroimalla soinnut sekunti-intervallilla (painetaan alas kaksi vierekkäistä kosketinta). Harmonisesta värimaailmasta tulee kovahko. Melodiaksi hahmottuvat muodostelmat, varsinkin yksiääniset, ovat harvinaisia tai pirstottuja.
Tämä kaikki on kuitenkin tuttua myös Pirkanmaan ulkopuolella. Samoin se, että säveltäjät kertovat musiikkinsa taustaideaksi muun muassa ilmastoahdistuksen, pakolaiskriisin, muistisairauden ja luonnon eri ilmiöt.
KUINKA tämän voi kuulla suoraan musiikista onkin toinen juttu. Valaiseva on Laakson tunnustus, että Häivän innoittajana oli Cádizin katedraaliaukio, mutta sävellettäessä se kulki pitkään nimellä Sinipukuinen nainen. Kuulijalla on yhtäläinen vapaus kuvitella mitä päähän pälkähtää – tai olla kuvittelematta.
Seppälän Innerissä on mukana elektroniikkaa. Jännittäviä sointeja saa aikaan pelimusiikilla ansioitunut Valtonen, jonka 14.4k Handshake on syntynyt puhelinmodeemien ”kättelyn” jäljittelystä, pianon avulla midi-tiedostoksi muuntamisesta ja sen päälle rakennetuista soundeista.
Korpijaakon Last Night It Was Visited by Laura Palmer jää levyllä vajaaksi, koska elävän esityksen teatterielementit ja twinpeaksmainen valaistus puuttuvat.
Sokka tunnustaa Völjyssä vapautumistaan kirjoittaa kolmisointuja. Sen toistoista tulee mieleen Beethovenin ”minimalistinen” Waldstein, miksei myös Prokofjevin Toccata.
Kaipaisen muistolle omistetussa Damströmin Epitaphissa vuorottelevat toisteinen paatos ja rullaten siirtyilevät aksentit.
Monisyisenä ja ilmavana teoksena korvaan jää Leinosen Rememomor. Turriagon Somber yhdistää jazzahtavan rytmiikan ja kelluvan alakuloisuuden.
Salmenkankaan Fractum on hauska ja kenties tahaton esimerkki siitä, että kun vallitsevan sekunti-intervallin rinnalle päästää pari konsonoivaa intervallia, samasta raosta pujahtaa Debussy.
VILLE HAUTAKANKAAN omistautuminen tilaamilleen teoksille on ilmeinen. Tuplalevy on tehty huolellisesti kaunista kansitaidetta myöten."
​
​
​
JAM POT -LEVYN ARVIOINTEJA
Hilloa purkissa
HARRI HAUTALA, AAMULEHTI 20.12.2022
"Päästyään irti Tampereen Musiikkiakatemian johtajan hommista Ilari Laakso on viime vuodet suorastaan liitänyt säveltäjänä. Siitä on yhtenä todisteena aiemmin syksyllä 70 vuotta täyttäneen säveltäjän juhlalevy Jam Pot. Kun tämän musiikillisen hillopurkin avaa, hyvältä maistuu. Laakso ottaa musiikin vakavasti, mutta sävelissä on usein humoristinen pohjavire, varsinkin levyn kahdessa Chrys Saltin runoihin tehdyssä laulusarjassa.
Pia Freund on laulujen herkkä ja säkenöivä sopraanotulkki, pianisti Anna Laakso puolestaan kommentoi ja kannattelee laulajaa vivahteikkaalla ja tarkalla soitollaan. Soolopianokappaleista From Behind the Wallpaper on yllätyksiä täynnä oleva matka musiikin ja säveltäjän omaankin historiaan."
​
​
https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/levytarpit-ilari-laakson-nykymusiikki-soi-kirkkaasti/
Kirkas postmodernisti
LEVYTÄRPIT 29.9.2022
TEKSTI
RISTO NORDELL
"Ilari Laakso on keskittynyt säveltämään täyspäiväisesti jätettyään Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulujen musiikkikoulutuksen johtotehtävät. Jam Pot esittelee kolme laulusarjaa ja kolme soolopianoteosta. Laakson musiikki on soinniltaan kirkasta ja rakenteeltaan kevyttä. Postmoderni tyyli rakentaa persoonallisella tavalla yhtymäkohtia aikamme musiikin ja perinteen välille."
​
Ilari laakso luotaa musiikissaan jatkuvuuksia ja perinteitä
https://yle.fi/aihe/a/20-10003457
"Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävä säveltäjä Ilari Laakso ehti vuosikymmenten toimia muun muassa moninaisissa musiikkialan koulutuksen johtotehtävissä ja lukuisissa musiikkialan luottamustehtävissä.
Ilari Laakson pianolle ja ihmisäänelle kirjoittamaa äänistöä ovat taltioineet sopraano Pia Freund ja pianisti Anna Laakso. Lisäksi omaa läsnäoloaan tuo omia tekstejään lausuva runoilija-kirjailija Chrys Salt. Kokonaisuus rakentuu instrumentaalimusiikin ja lauletun sanan vuorottelusta. Laulusarjoja erottavat kolme pianoteosta. Villa rakentuu neljästä erilaisesta miniatyyristä. From Behind the Wallpaper koostuu kontrapunktin ja sointivärin yllätyksellisistä peräkkäisyyksistä. Beyond rakentuu vastakohtaistavista soivuuksista, kun vaimennettu ja voimallisempi äänimaailma limittyvät.
Ytimekkään kestoisista kappaleista koostuvat laulusarjat ovat valmistuneet viime vuosiin aikana. Niissä notkeat laulumelodiat yhdentävät monipuoliseen pianokirjoittamiseen. Kaksi laulusarjaa Writing These Poems sekä Jam Pot rakentuvat Chrys Salt tekstien pohjalta. Julkaisun keskiössä onkin tänä vuonna valmistunut laulusarja Jam Pot, jossa laulu ja Chrys Saltin puheosuudet hienolla tavalla limittyvät. Otsakkeessa mainittu hilloastia on koko laulusarjan symboli. Laulusarjan minä-muotoisen kertojan kiillottama astia heijastelee, ensin perheen ja suvun luomaa perimää ja lopulta myös omaa paikkaa tuossa jatkumossa. Suvun ja perheen jatkuvuuden tematiikka näyttäytyy muutenkin Laakson julkaisulla, kun pianotulkinnoista vastaa oma tytär Anna, ja laulusarjan En tiedä milloin jäät lähteneet -tekstit ovat Laakson edesmenneen siskon Ritva Pärssisen käsialaa. Tämä omakohtaisuus puolestaan tuo mukanaan syvyyttä ja merkityksellisyyttä. Sopraano Pia Freund ja pianisti Anna Laakso tulkitsevat Laakson monipuolisia ilmaisukeinoja vaativan äänistön antaumuksella."
Ilari Laakso: Jam Pot. Pia Freund, sopraano, Anna Laakso, piano sekå Chrys Salt, lausunta. (Alba)
Kuuntele Uudet levyt 6.10.2022, ohjelman toimittaa Aki Yli-Salomäki.
​
​
KIKKA HOLMBERG, KULTTUURITOIMITUS.FI
"Tamperelaisen säveltäjäkoulutuksen isän Ilari Laakson sävellyksiä kuullaan tuoreella Jam Pot -levyllä. Laakson pianoteokset Villa, Beyond ja From Behind the Wallpaper sekä laulusarjat Jam Pot, Writing These Poems ja En tiedä milloin jäät ovat lähteneet tulkitsevat pianisti Anna Laakso ja sopraano Pia Freund. Jam Pot -laulusarjassa kuullaan myös runoilija Chrys Saltin pehmeää ja salaperäistä puheääntä kappaleissa, joissa säveltäjä leikittelee runojen sanoilla ja äänteillä ja käyttää niitä musiikillisena materiaalina.
Pia Freundin sopraano soi verevästi ja ilmeikkäästi ja Anna Laakson pianismi värittää laulusarjojen käänteitä milloin virtuoottisesti, milloin pohdiskellen. Laakson taituruus leiskahtelee myös pianokappaleissa, joista viehkoimpana soi Villa-sarjan kolmas osa, Eino Leinon säkeestä nimensä saanut harmoninen ja melodinen kappale Kuka huntua huiskuttaa.
Levyn päättää kauniisti Ilari Laakson sisarensa Ritva Pärssisen runoihin säveltämä koskettava ja intiimi laulusarja En tiedä milloin jäät ovat lähteneet."
​
PREMIERE AT TAMPERE BIENNALE 2022
My composition El sueño (Dream) will have its world premiere at the Tampere Biennale on 7.4.2022, at 19:00 in the Old Church of Tampere. The work will be performed by Eva Alkula (kantele), Janne Tuomi (percussion), and Juha Sipilä (synthesizer).
El sueño was completed in 2019 and I composed most of it in Spain, in the Mediterranean coastal landscape. The Mediterranean plays
an important role in the thinking behind the piece. It’s the first time I’ve used concrete sound in my work. Now I felt I had to record the night sounds of the Mediterranean – the wind howling through the shutters of our apartment and African musicians playing in the feria.
These materials, which were recorded on CD, have been processed on a synthesizer, for which I have also composed my “own" music.
Apart from the Mediterranean, another major influence on the work is the plight of refugees. On 25 May 2019 I wrote the following for the opening page of the score: “In 1492, after the conquest of the entire territory of Andalusia from the Moors by the forces of Ferdinand II of Aragon and Isabella I of Granada, the Sephardic Jews – those who refused to convert to Christianity – were expelled from Spain.
They fled to North Africa and to various parts of Europe.
El sueño (The Dream) owes much to the melody and mood of the Sephardic Jewish lullaby ‘Durme, durme’. A mother lulls her child to sleep and reads the Torah to him. The melody of the lullaby appears only once in the work in a recognisable form, but in its various modifications
it forms the pervasive mournful undertone of the work.
The Mediterranean also exists as a kind of pedal point in the composition. Its shores, which are now popular tourist destinations, have witnessed – and continue to witness – the immeasurable human suffering of refugees over the centuries. Adults and children from all over Africa brave the sea to escape violence and difficult living conditions. Thousands of them have drowned in the waves on the way.
Our approach to refugees is not determined by the direction in which people flow, or by the ethnic group to which they belong.
The directions and ethnic groups change over the centuries, but the causes of displacement remain the same. In addition to natural disasters,
they include human ignorance and greed. The consequences are disease, war, a lust for power, and religious fanaticism.
Against this background, I hear the old Sephardic Jewish lullaby as a distant expression of goodness and love.”
When I wrote the opening words of El sueño, I had no idea that in a few years millions of Ukrainians would be forced to leave their homes as a result of a senseless war.
Aamulehden kriitikko Harri Hautala kuuli El Sueñossa paljon hyvää. Tuskin koskaan olen saanut sävellyksestäni yhtä paljon positiivista palautetta kuin tämän kantaesityksen jälkeen. YLE 1 radioi konsertin13.4. ja toimittaja Aino-Maija Pennanen haastatteli konsertin säveltäjiä.
Lopultakin! Alba Records Company julkaisi 28.8.2022 CD:n, jonka sisältö koostuu kolmesta laulusarjasta ja kolmesta pianoteoksesta. Laulusarjat ovat Chrys Salt`in runoihin säveltämäni Jam Pot ja Writing These Poems sekä Ritva Pärssisen runoihin säveltämäni En tiedä milloin jäät ovat lähteneet; pianoteokset ovat nimeltään Villa, Beyond ja From Behind the Wallpaper. Esittäjät käyvät ilmi alla olevasta levykannesta.
Minulta levyn voi tilata vaikkapa sähköpostitse (ltilaakso@gmail.com) hintaan 20 €, joka sisältää postituskulut. Alba myy levyä verkkokaupassaan ja myymälöissään.
.jpg)